http://patmos2.vlu.fi/filebank/blog/authors/fb-share_10_5026-juha_kasvo.jpg Tämän vuoden marraskuussa pidettävien Yhdysvaltojen presidentinvaalien esivaalikierros on edennyt ratkaiseviin vaiheisiin molempien puolueiden osalta. Hillary Clinton on ennakkoarvioiden mukaisesti etenemässä demokraattien ehdokkaaksi huolimatta Clintoniakin radikaalimmin sosialistista vasemmistoa... http://patmos2.vlu.fi/blogi/kirjoitukset/817/miksi_donald_trumpia_kannatetaan_usa_n_presidentinvaalikisassa Patmos article
Juha Ahvio
6.3.2016
Juha Ahvio

Juha Ahvio, teologian tohtori, dosentti, Patmos Lähetyssäätiön tutkimusjohtaja

Miksi Donald Trumpia kannatetaan USA:n presidentinvaalikisassa?

 

Tämän vuoden marraskuussa pidettävien Yhdysvaltojen presidentinvaalien esivaalikierros on edennyt ratkaiseviin vaiheisiin molempien puolueiden osalta. Hillary Clinton on ennakkoarvioiden mukaisesti etenemässä demokraattien ehdokkaaksi huolimatta Clintoniakin radikaalimmin sosialistista vasemmistoa edustavan Vermontin senaattori Bernie Sandersin paikoitellen vankasta kannatuksesta. Republikaanien tilanne on sen sijaan kehkeytynyt erittäin mielenkiintoiseksi ja täysin päinvastaiseksi kuin mitä republikaanien puolue-eliitti ja monet valtamediat osasivat ennakoida. 

Kuten vajaa vuosi sitten 29.3.2015 omalta osaltani ennakoin ja toin esiin blogissani Senaattori Ted Cruz USA:n presidentinvaaliehdokaskisaan, on Texasin konservatiivisenaattori Ted Cruz osoittautunut varsin kovaksi luuksi ja on nyt esivaalikierroksen tässä vaiheessa kärkipäässä toisena siinä neljän jäljellä olevan ehdokasehdokkaan joukossa, josta republikaanien lopullinen ehdokas seuloutuu.   

Viittasin vuoden takaisessa blogissani Laura Saarikosken 24.3.2015 Helsingin Sanomissa ilmestyneeseen aihetta käsitelleeseen artikkeliin ja kirjoitin seuraavasti:

”Tyypillisiä amerikkalaisia liberaalinäkemyksiä mukaillen Saarikoski toistaa Helsingin Sanomien artikkelissaan kuitenkin myös asiaan kuuluvat poliittisesti korrektit vakuuttelut siitä, ettei tällaisella konservatiivilla voi olla mitään todellisia mahdollisuuksia sen paremmin republikaanien sisäisissä valinnoissa kuin varsinaisissa presidentinvaaleissakaan:

’Cruz on jyrkistä mielipiteistään, riidanhaluisesta tyylistään ja julistavista puheistaan tunnettu vastarannankiiski, mutta hänen mahdollisuutensa tulla valituksi ovat häviävän pienet…maltillisemmalla puolella vastassa on rahoitukseltaan ylivoimainen Floridan entinen kuvernööri Jeb Bush. Cruz ei ole edes puolueensa suosiossa…’”

Kuten blogissani perustelin, tällaiset ennakkoarviot Cruzin lähtökohtaisista mahdollisuuksista olivat pahasti virheellisiä ja juuri sellaisiksi ne ovat osoittautuneet. Virheelliseksi osoittautui myös Saarikosken arvio Jeb Bushin rahoituksen ylivoimaisuudesta ja itsestään selvästä pärjäämisestä ehdokaskisassa.

Kirjoitin blogissani myös näin:

”Ja kuten Saarikosken Helsingin Sanomien uutisartikkelissa viitataan, republikaanisen puolueen puolue-eliitti on jälleen pyrkimässä siihen, että puolueen ehdokkaaksi tulisi nimetyksi ’maltillinen keskitien’ kulkija, Floridan entinen kuvernööri Jeb Bush. Jos näin tapahtuu, Bush tulee häviämään, koska ei pysty innostamaan republikaanien yhä edelleen painoarvoltaan merkittävää kristillis-konservatiivista ruohonjuurikenttää täysimittaisesti vaaliuurnille. Tämä perustuu siihen tosiasiaan, että Jeb Bush ja hänen taustatukijansa eivät lopultakaan edusta niitä aitoja perusamerikkalaisia konservatiivisia arvoja, joihin amerikkalaisten hiljainen enemmistö yhä edelleen kuitenkin uskoo, vaan niin kutsutun Eastern Establishmentin ja Wall Streetin internationalistisia ja raha ratkaisee -hyvävelikapitalistisia liberaaliarvoja. Nämä samat arvot ovat myös demokraattista puoluetta ja sen vaikuttajia kuten Obamaa ja Clintonia tukevilla niin sanotuilla Big Money -vaikuttajilla.”

”Sekä demokraattista puoluetta että republikaanisen puolueen eliittiä tukevat Big Money -vaikuttajat – jotka eivät suosi sen enempää arvokonservatismia kuin aidosti vapaata markkinatalouttakaan – näkisivätkin mielellään, että kummankin puolueen ehdokas olisi heidän tavoitteilleen myötämielinen ja siten kumman hyvänsä voitto presidentinvaaleissa takaisi heidän kannaltaan sopivan henkilön Valkoiseen taloon.”

”Tästä syystä nimenomaan republikaanieliitti haluaa tehdä kaikkensa, jotta puolueen ehdokkaaksi päätyy – vaalitappionkin uhalla – ’maltillinen’ republikaani ja jotta vahvaa ruohonjuuritason kansansuosiota nauttiva teekutsuliike ja sen aito amerikkalainen konservatismi ei kykenisi nostamaan omaa – ja vaalivoittoon kykenevää – ehdokastaan viralliseksi republikaanisen puolueen ehdokkaaksi.”

Nyt – maaliskuun alussa 2016 – näemme, että republikaanisen puolueen (The Grand Old Party) eli GOP:n eliitti toimii laajalla rintamalla juuri siten kuten vuosi sitten kirjoitin sen tulevan tekemään. Vuodentakaisessa blogissani lainasin myös Francis Cannonin, Maggie Gallagherin ja Rich Dankerin analyysipaperia Building A Winning GOP Coalition: The Lessons of 2012, jossa kirjoittajat päätyvät seuraavaan lopputulokseen GOP:n ehdokkaan mahdollisuuksista presidentinvaaleissa:

”Avain voittoon on aselepomallin hylkääminen ja sellaisen integroidun konservatismin esiin tuominen, joka tarjoaa toivoa vaikeuksissa kamppaileville keskiluokkaisille työntekijöille ja perheille ja sellaisen, joka puolustaa perustavia amerikkalaisia elämän, avioliiton ja uskonnollisen vapauden arvoja…”

Tämän pohjalta jatkoin vuosi sitten näin:

”Ted Cruz on nyt kaikista mahdollisista vaihtoehdoista paras poliittinen toimija yhdistämään arvokonservatiivit, fiskaaliset talouskonservatiivit ja vahvaa maanpuolustusta kannattavat konservatiivit sekä perustuslaillisuuteen ja osavaltioiden oikeuksiin palaamista ajavat teekutsupatriootit yhdeksi vahvaksi konservatiivirintamaksi, joka kykenee innostamaan vaaliuurnille koko amerikkalaisiin juutalaiskristillisiin perusarvoihin yhä edelleen uskovan ruohonjuurikentän. Tämä kenttä kykenee tarvittaessa saamaan äänensä kuuluviin ja tällä äänellä voidaan vaikuttaa vaaleissa ratkaisevasti.”

Tällainen konservatiivien kannalta melko yksiselitteisen selkeä asetelma republikaanien ehdokasehdokkaiden osalta vallitsi ennen kesäkuuta 2015, jolloin republikaaniehdokkaiden joukon jatkoksi ilmoittautui kiinteistöbisnesmies ja miljardööri Donald Trump.

Erittäin mielenkiintoiseksi republikaanien ehdokastilanteen tekee se, että nyt, esivaalikierrokseen kuuluvan vuoden 2016 maaliskuun ensimmäisen päivän niin sanotun supertiistain jälkeen, voidaan todeta nimenomaan Donald Trumpin nousseen konservatiivisen ruohonjuurikentän innostajaksi ja esivaaliuurnille kokoajaksi. Donald Trump on selkein lukemin voittanut republikaanien esivaalit New Hampshiressä, Etelä-Carolinassa, Nevadassa, Virginiassa, Vermontissa, Georgiassa, Alabamassa, Tennesseessä, Arkansasissa ja Massachusettsissa. Cruz puolestaan on voittanut Iowassa, kotivaltiossaan Texasissa, Oklahomassa sekä Alaskassa. GOP:n puoluekokousvalitsijamiehissä laskettuna kolmantena on tällä hetkellä Floridan senaattori Marco Rubio, joka voitti supertiistaina Minnesotassa. Ohion ”maltillinen” ja liberaali kuvernööri John Kasich – neljäs jäljellä oleva ehdokasehdokas neurokirurgi Ben Carsonin käytännössä luovutettua – ei ole voittanut toistaiseksi yhtään osavaltiota taakseen.

Donald Trump on kaikista ennakkoarvioista poiketen ja Eastern Establishment -eliitin kauhuksi sekä monien konservatiivienkin järkytykseksi menestynyt ilmiömäisesti. Trump on esivaaleissa menestynyt kiistattoman suvereenisti sekä syvän etelän vankasti konservatiivisissa ja alkujaan vahvasti Cruzin tukialueeksi arvioiduissa valtioissa kuten myös pohjoisen huomattavasti liberaalimmissa valtioissa.

Joka tapauksessa on merkille pantavaa, että kaksi tähän asti parhaiten menestynyttä republikaanien kandidaattia eli Trump ja Cruz ovat molemmat menestyneet vastoin kaikkia ”virallisen arvovaltaisia” ennakkoarvioita ja ovat molemmat GOP:n puolue-eliitin ja USA:n vasemmiston pahimpia inhokkeja. Niin sanotuilla ”maltillisilla” ja ”asiallisilla” kandidaateilla kuten Jeb Bushilla ja Chris Christiellä ei ole ollut mahdollisuuksia ja heidän on ollut pakko lopettaa kampanjansa. On kuvaavaa, että viimeisenä oljenkortenaan republikaanieliitti on yrittänyt ryhmittää voimansa varsin konservatiivisen ja teekutsutaustalta nousseen vaikkakin sittemmin enemmän niin kutsutusti keskustahakuisena esiintyneen Marco Rubion taakse.

Sekä Cruz että Trump ovat eliitin näkökulmasta hylkiöitä, koska Cruz on ”liian” johdonmukainen konservatiivi ja ottaa ohjelmansa ”vaarallisen tosissaan”. Cruzia inhotaan, koska on olemassa todellinen riski siitä, että hän ryhtyisi panemaan ohjelmaansa toimeen Valkoiseen taloon päädyttyään. Trump puolestaan on hylkiö ennen kaikkea siksi, että hän on Washingtonin valtapoliittisten asetelmien näkökulmasta ulkopuolinen ja riippumaton toimija. Tällainen riippumattomuus tekee Trumpista eliitille vaarallisen ja ennakoimattoman.

Myös ohjelmallisesti Cruz ja Trump ovat varsin samoilla linjoilla isoissa kysymyksissä. Maahanmuutto, varsinkin laiton maahanmuutto, ja USA:n ulkopolitiikan vahvistaminen ja koventaminen ovat molempien asialistan kärjessä. Cruzilla painottuvat enemmän arvokonservatiiviset sosiaaliset tavoitteet ja Trumpilla puolestaan taloudellinen käytännön populismi. Molemmat kannattavat vapaata markkinataloutta ja haluavat luoda amerikkalaisille työpaikkoja. Cruzin ohjelma löytyy täältä ja Trumpin täältä ja täältä. Cruzin taustaan, henkilöön ja poliittiseen ajatteluun voi tutustua myös lukemalla hänen kirjansa A Time for Truth: Reigniting the Promise of America (Broadside Books, 2015) sekä hänen isänsä Rafael Cruzin kirja A Time for Action: Empowering the Faithful to Reclaim America (WND Books, 2016). Donald Trumpin poliittinen ohjelma on seikkaperäisesti perustellen ja kattavasti esitetty hänen kirjassaan Time to Get Tough: Make America Great Again! (Regnery Publishing, 2016). On syytä ymmärtää, että ei Trumpinkaan politiikka pelkkien verbaalisten sutkautusten varassa ole. Jokaisen, joka vaivautuu lukemaan ja pohtimaan sitä, mitä Trump kirjassaan esittää, on pakko myöntää, että kyllä hän asioista perillä on, varsinkin talousasioista mutta myös ulkopolitiikasta kuten Kiinan ja Yhdysvaltojen välisestä koko maailman huomisen kannalta erittäin merkittävästä geopoliittis-taloudellisesta asetelmasta.

Sekä Cruz että Trump ovat todellisia vaihtoehtoja GOP:n pehmeälle ja jatkuvasti asemistaan luopuvalle politiikalle ja Yhdysvaltojen nykyiselle demokraattivetoiselle politiikalle. Cruzilla ja Trumpilla on pitkälti samantyyppinen peruskonservatiivinen kannattajakunta, joskin Cruzin kohdalla kannatus tiivistyy etenkin niin sanotusti erittäin konservatiivisille evankelikaalikristillisille alueille, kun taas Trumpin kannatus ulottuu tasaisemmin muidenkin äänestäjäryhmien keskuuteen ja on alueellisesti kattavampaa.

Molempien puolueiden esivaalit varsinkin supertiistaina ovat osoittaneet, että republikaanien esivaaleihin on nyt osallistuttu innostuneen ja laajan liikehdinnän tapaisesti ja nimenomaan Trumpin ehdokkuuden hyväksi, kun taas demokraattien esivaalit eivät – Sandersin kannattajajoukon muodostama poikkeus lukuun ottaen – kuitenkaan näytä innostaneen heidän äänestäjiään samalla tavalla. Demokraattien yleinen osallistumisinto on ollut huomattavasti heikompaa kuin esimerkiksi vuoden 2008 esivaaleissa. Huomattava seikka on sekin, että nyt Trump näyttää saavan taakseen kannattajia myös perinteisesti demokraatteja äänestäneiden riveistä sekä niin sanottujen independenttien eli puolueisiin sitoutumattomien äänestäjien joukoista. Tässä on jo jotakin samantapaista kuin Ronald Reaganin suosion nousun ja presidentiksi päätymisen aikoina vuonna 1980. Reagan kykeni vetämään republikaanisen ehdokkaan eli itsensä taakse paljon niin kutsuttuja Reagan-demokraatteja.

Mielenkiintoinen peruskysymys tällä hetkellä on, että miksi nimenomaan Donald Trumpia mitä ilmeisimmin – tietyt alueelliset poikkeukset lukuun ottaen – kannatetaan nyt ruohonjuurikonservatiivien keskuudessa enemmän kuin Ted Cruzia? Tähän näyttäisi olevan neljä perussyytä.

Ensinnäkin Cruz on kuitenkin lähempänä GOP:n valtarakenteita ja niiden verkostoja ja on, vaikkakaan ei täysin, jossakin määrin näistä organisatorisesti riippuvainen. Trump ei ole näistä rakenteista eikä verkostoista lainkaan riippuvainen. Tämä tosiasia näyttää nyt painavan kentällä varsin paljon.

Toiseksi Cruz pyrkii uudistamaan GOP:tä sen sisältä ja olemassa olevista rakenteista käsin ja pyrkii saamaan todellisille konservatiiveille toimintakykyisen aseman puolueen nykyrakenteissa. Trumpin ja hänen kannatusliikkeensä vahvistuminen muuttaisi GOP:n sisäisiä valtasuhteita vielä enemmän kuin tapahtuisi Cruzin menestyksen myötä. Cruzin tapauksessa GOP-establishmentti joutuisi ”sietämään” vahvaa konservatiivipolitiikkaa, mutta Trumpin tapauksessa nykyeliitti menettäisi suurelta osin nykyisen valta-asemansa. GOP muuttuisi puolueena vielä rajummin.

Kolmanneksi Cruz on taloudellisesti riippuvainen tukirahalahjoituksista ja on osittain – vaikka vähemmässä määrin kuin Marco Rubio – myös sellaisten rahoittajien tuesta, jotka eivät itse sinänsä ole yhtä konservatiivisia kuin Cruz, varsinkaan sosiaalisissa arvokysymyksissä. Tällainen tilanne altistaa aina lobbaukselle, manipulaatiolle ja tarvittaessa painostukselle. Trump sen sijaan on taloudellisesti täysin riippumaton. Häntä ei voi painostaa perinteisen poliittisen lobbauksen ja houkuttelun merkityksessä. Trump ei tarvitse rahaa. Hänellä on sitä jo riittävästi. Trump on tässä suhteessa itsenäinen toimija.

Neljänneksi, ja mitä ilmeisimmin kaiken edellä esitetyn yhteissummana, Trumpia pidetään laajalti konservatiivikentällä vielä uskottavampana kuin Cruzia ja siten vielä parempana vaihtoehtona.

Yleisesti ottaen Donald Trumpia kannatetaan nyt seuraavista perussyistä, kuten osaltaan käy ilmi konservatiivivaikuttaja Jeffrey Lordin kirjasta What America Needs: The Case for Trump (Regnery Publishing, 2016).

Trump on taloudellisesti riippumaton ja itsenäinen toimija.

Trump on ulkopuolinen, joka kuitenkin läpikotaisesti tuntee vastapuolensa ja heidän poliittis-taloudellisen korruptoituneisuutensa.

Trump on haastanut GOP:tä hallitsevan neokonservatiivisen (Neo-Conservative) hegemonian. GOP:n nykymenon haastavassa Trump-liikehdinnässä voidaan osaltaan, muiden tekijöiden ohella, nähdä niin kutsutun USA:n vanhan oikeiston (Old Right) lähtökohdista kumpuava paleokonservatiivishenkinen (Paleo-Conservative) vastareaktio hallitsevaa neokonservatismia vastaan.

Trump on ollut aiemmin liberaali demokraatti kuten on avoimesti myöntänyt, mutta on Reaganin tapaan vähitellen kääntynyt konservatiiviksi, jonka pohjalta haluaa nyt panna patrioottisesti kaikki likoon Amerikan ja amerikkalaisten puolesta ja haluaa tehdä USA:sta jälleen suuren ja itseensä uskovan voimatekijän.

Trump on ainutlaatuisesti haastanut monikulttuurisuusideologian mukaisen vasemmistolaisen poliittisen korrektiuden, sekä asiasisällöllisesti että retorisesti. Trump uskaltaa puolustaa myös valkoista kristillistä perusamerikkalaisuutta. Vallitsevaa poliittista korrektiutta vastaan hyökätessään sekä keskiluokkaa ja amerikkalaisia perusarvoja puolustaessaan Trump on menetellyt juuri siten, kuin Cannon, Gallagher ja Danker analyysipaperissaan suosittelivat.   

Trump on ottanut vakavammin kuin kukaan muu maahanmuuttokysymyksen, etenkin laittoman maahantulon ja sen torjunnan rautaisella otteella. Trump on inhorealistisesti todennut islamilaiseen maahanmuuttoon liittyvät riskit sekä USA:n että Euroopan osalta ja on esittänyt yhtä inhorealistiset mutta välttämättömät lääkkeet näiden riskien torjumiseksi. Trump on ymmärtänyt, että tämä kysymyskokonaisuus muodostaa strategisen avainkysymyksen koko USA:n tulevaisuuden kannalta: jos USA jatkaa Open Borders- ja amnesty-linjalla, on nykymuotoinen USA tuhon oma, ja siinä tilanteessa konservatiivien asialistan muilla kohdilla ei enää paljon merkitystä olisikaan. Trump on ymmärtänyt, kuinka vakavasta asiasta paleokonservatiivajattelija Peter Brimelow kirjoitti kirjassaan Alien Nation: Common Sense About America’s Immigrant Disaster (HarperPerennial, 1996). Trumpin maahanmuuttopoliittisten linjausten realistisuutta kannatta arvioida myös sen tosiasia-aineiston valossa, jonka konservatiivivaikuttaja Ann Coulter nostaa esiin erinomaisessa kirjassaan Adios America! The Left’s Plan to Turn Our Country Into A Third World Hellhole (Regnery Publishing, 2015).

Trump puolustaa tavallista työtätekevää amerikkalaista ja heidän työpaikkojaan: Amerikka ja amerikkalaiset ensin! Trump puolustaa keskiluokkaa ja on urallaan osoittanut kykenevänsä luomaan uusia työpaikkoja. Ne linjaukset, jotka Trump on esittänyt laittoman maahanmuuton torjunnan, Kiinan USA-vastaisten vehkeilyiden haastamisen, USA:n valtionvelan voittamisen ja veropolitiikan osalta, tähtäävät nimenomaan keskiluokkaisen perusamerikkalaisen etujen puolustamiseen. Tarvitaan taloudellista populismiakin, koska muut globaalit taloudelliset toimijat kuten Kiina ja näennäismarkkinataloudellisten alueellisten vapaakauppasopimusten suunnittelijat eivät oikeasti pelaa vapaan kilpailun säännöillä, vaan vahvasti poliittis-valtiollisesti subventoidusti. Monet amerikkalaiset duunarit kuten myös monet mustat, joiden taloudellista asemaa laiton maahantulo on pahasti heikentänyt, ovat Trumpin takana edellä mainituin perusteluin.

Trump kykenee kokoamaan taakseen suuren ja kattavan kannatuksen. Trump on jo nyt koonnut taakseen myös demokraatteja ja independenttejä. Trump kykenee näköjään voittamaan sekä pohjoisessa että etelässä ja keskilännessäkin, juuri kuten Reagan aikoinaan.

Trumpilla on tiivis mutta ydinasioihin keskittyvä ohjelma. Trump on, kuten on itse todennut, Common Sense Conservative, arkijärjen käytännöllinen konservatiivi.

Trumpia kannattavat konservatiiviset kristityt vaikuttajat – jollaisia ovat esimerkiksi Jerry Falwell Jr., Ann Coulter, Phyllis Schlafly, Sarah Palin ja Franklin Graham – ovat eri yhteyksissä todenneet, että nyt ei olla valitsemassa pastoria eikä teologia seurakuntavirkaan, vaan kovaa ja uskaltavaa hyvän patrioottisen politiikan tekijää presidentin virkaan, ainutlaatuisen kovien haasteiden tilanteisiin. Ensiksi mainitussa valinnassa Donald Trump pärjäisi varmasti heikosti, mutta jälkimmäisen valintatilanteen kannalta arvioituna hän saattaa olla juuri oikea mies nyt.

Näillä edellä mainituilla perusteilla Donald Trump on joka tapauksessa jo kerännyt taakseen huomattavan kannatuksen.

Hyvän suomenkielisen Trump-analyysin esittää Nykypäivän Verkkouutisten toimittaja Juha-Pekka Tikka artikkelissaan ”Donald Trumpin arvoitus – näin hän sen teki”.

Valaisevasti kirjoittaa myös konservatiivikommentaattori Patrick Buchanan artikkelissaan 29.2.2016 ”As In 1964 And 1980, A New Republican Party Is Taking Shape”.

Supertiistaita seuranneet republikaanien esivaalit on käyty lauantaina 5.3.2016. Tällöin on äänestetty Kansasissa, Kentuckyssa, Louisianassa ja Mainessa. Nämä äänestykset ovat olleet niin sanottuja suljettuja äänestyksiä, joissa ovat voineet äänestää vain rekisteröityneet republikaanit. Neljästä aiemmasta suljetusta GOP-esivaalista Cruz on voittanut kolme (Iowa, Oklahoma ja Alaska) Trumpin menestyttyä puolestaan niin sanotuissa avoimissa esivaaleissa. Lauantain valtioissa kolmessa ensiksi mainitussa Cruzilla on lähtökohtaisesti ollut vahva kannatus rekisteröityneellä republikaanikentällä.

Cruzin vaalikisan jatkon kannalta näiden valtioiden voittaminen olisi hänelle elintärkeää. Jos sen sijaan nämäkin valtiot kääntyvät Trumpin taakse, alkaa kisa ratketa vahvasti Trumpin hyväksi.

Lauantaina USA:ssa äänestäneiden valtioiden tulokset alkavat olla selvillä sunnuntaina aamulla Suomen aikaa, samoihin aikoihin tämän blogin ilmestyessä.

Onkin erittäin mielenkiintoista tänään sunnuntaina tarkastella, kumman hyväksi GOP:n ehdokaskisa alkaa lopulta kallistua, Cruzin vai Trumpin?

 

 

Kommentoi "Miksi Donald Trumpia kannatetaan USA:n presidentinvaalikisassa?"

Antamaasi sähköpostiosoitetta ei julkaista sivustolla.

Anna osoite täydellisessä muodossa (esim. http://www.oma-osoite.com)

 

Haluan saada tiedon uusista kommenteista antamaani sähköpostiosoitteeseen.

 __   __     ___      _  _      ___      _____   
 \ \\/ //   / _ \\   | \| ||   / _ \\   /  ___|| 
  \   //   | / \ ||  |  ' ||  / //\ \\ | // __   
  / . \\   | \_/ ||  | .  || |  ___  ||| \\_\ || 
 /_//\_\\   \___//   |_|\_|| |_||  |_|| \____//  
 `-`  --`   `---`    `-` -`  `-`   `-`   `---`   
                                                 
 
 

11 kommenttia "Miksi Donald Trumpia kannatetaan USA:n presidentinvaalikisassa?"

Ihmettelyä1 6.3.2016 11.54

Hyvä analyyttinen ja lähdetietoinen kirjoitus tohtori Ahviolta.Tosin korvaan särähti luonnehdinnat " uskaltaa puolustaa v a l k o i s t a kristillistä perusamerikkalaisuutta",sekä että on joku huono "amnesty-linja"?
Eli tosikristityillä mustilla ja ehdokas Cruzin "puolivärisillä" yms. ei -puhtaimmilla on oma ei niin arvostettava kristillinen perusamerikkalaisuus?-Jotakin eri-arvojen asteikkoista kristillisyyttähän tuo ilmaisu antaa ymmärtää,onko näin?-Että armosta uskova jokainen pelastuu,mutta mustalla on mustan arvot ja sekarotuisella omansa? Entäpä,Amnesty on pelastanut paljon enemmän ilman syytä vainottuja ihmisiä yksilöinä kuin Trump tai kukaan meistä tai Patmoksessa,tai ei ainakaan juuri heitä olisi pelastettu.Huolimatta Amnestyn nykyisestä polvillaan olosta islam -modernismin ja sateenkaaripolitiikan poliittisten hämäysten edessä.

Mutta,onko sitten tulos seuraavanlainen?Cruz ei tule pääsemään läpi demokraatti-rebuplikaani-kaksintaisteluun.Hänellä ei ole tarpeeksi taloudellista riippumattomuutta ja varaa kampanjaansa.Hän ei ole "tarpeeksi valkoinen".Hän on myös "liian Raamattu- uskovainen,uskollinen"?

Kieltämättä Trump herättää ihailua kyvyllään menestyä,sekä suorasukaisuudellaan,jolla hän laittaa tekopyhille vastustajilleen luuta kurkkuun.Jopa Suomen tekopyhä YLE on propagoinut ja vääristänyt viikonlopun ajan uutistaan Trumpia vastaan.Jatkuvasti se toitottaa otsikoissaan joka tunti radiossa,että "ehdokas Trump ei e h k ä aiokaan tappaa terroristien omaisia jne.Trump on ilman mitään "ehkä"-empimisiä irtisanoutunut em.murhalausumistaan jne.
Ja kas,Hillary Clintonkin kannattaa kuolemantuomiota! -Älä tapa!Siis jos joku on vangittu ja voidaan tuomita miljoonaksi vuodeksi vankeuteen,miksi pitäisi tappaa? Olisiko Jeesus ollut sähkötuolinhoitaja vai artesaanipuuseppä nykyaikana?

Lopuksi.Kumpi Cruz vai Trump kumartuu päivän päätteeksi kiittämään Kristusta ja pyytämään seuraavaan johdatusta?-No,enpä tiedä kun en heidän makuukammariinsa halua mennä. Mutta ehkä suurempi todennäköisyys on että Trumpin kammareissa voisi olla joku muu kuin vaimo on suurempi kuin Cruzin? Trump luottaa nyrkkeihinsä ja "kohtaloon" ja jättää "jeesukset" heikommille? On totta etteivät amerikkalaiset etsi ylimmäistä pappia nyt vaan valtiomiestä,mutta eivät saksalaisetkaan valitessaan 80-vuotta sitten-fanittaminen voi harhauttaa-Kumman kansalainen kristitty presidentti lopulta on ensisijaisimmin,Taivaan vai kulloisen isänmaansa? Kumpi lahjoittaisi Patmokselle,vaalien jälkeenkin? Trump on parempi ehdokas,mutta tärkein puuttunee,elävä ja armollinen totuudellinen Kristus-usko!Ja se ratkaisee aikanaan ydinpommin nappia myöten.Vaikka joku Graham tai Palinkin olisi :Yes.Do it!

MK 6.3.2016 21.10

Kannattaa kuunnella eilinen Median myllyssä-ohjelma sitten kun siitä tulee äänite Patmoksen arkistoon. Pasi Turunen keskusteli Markku Ruotsilan seurassa ja aiheena oli Amerikan esivaalit.

Donald Trumpin suosio johtuu mm. siitä ettei hän pokkuroi valtamediaa. Siksi hän vetoaa yleisöön. Hän ei ole varsinaisesti poliitikko vaan liikemies joten hän tulee politiikan ulkopuolelta. Kun hän on rikas, niin hän on kohtalaisen riippumaton puolue-eliitin ja rahaeliitin ryhmittymistä, joten hänen ei tarvitse kerjätä rahaa.

Jos Trump valitaan varsinaiseksi ehdokkaaksi, ehkä hänen kannattaisi ottaa Ted Curz varapresidenttiehdokkaksi. Kumpikin keskittyisi siihen missä ovat omat vahvuudet. He täydentäisivät toisiaan ja paikkaisivat toistensa puutteita. Cruzin varapresidenttiehdokkuus voisi madaltaa konservatiivisten kristittyjen, muiden konservatiivien sekä latinoiden kynnystä äänestää Trumpia.

Topias 6.3.2016 21.10

Kiitos hyvästä kirjoituksesta,sai lukiessa paljon ajatella.
Trump taitaa olla läntisen maailman maallinen pelastus.

Muinaisia Ennustuksia 7.3.2016 6.38

Tunnettu profeetallinen julistaja on saanut tällaisen sanoman koskien Trumppia.

"Trumpista tulee minun trumpettini Amerikan kansalle, sillä hänellä on ominaisuuksia joita on vaikea löytää jopa minun kansastani näinä päivinä. Trump ei pelkää ihmisiä eikä hän salli petoksien ja valheiden jäädä huomaamatta. Minä tulen käyttämään häntä paljastaakseni pimeyden ja kieroutuneisuuden Amerikassa ennennäkemättömällä tavalla, mutta sinun täytyy ymmärtää että hän on kuin elefantti posliinikaupassa..."

http://ennustuksia.com/2015/09/12/yhdysvaltojen-viimeinen-trumpetti/

Ihmettelyä1 7.3.2016 10.34

Niinpä.Ei ole yhtä ja ainoaa oikeaa ennustuksien toimistoa.Tai sitten Trump on kuin joku väärä profeetta.Valheen kaikella voimalla tuntuvat monet kulkevan nykyään,hänkin? Sikäli kuin Suomen mediaan on luottamista enää milloin missäkin, niin kirjoittivat että hakkeriryhmä oli paljastanut Trumpin yhteydenpitoja liberaaleihin ja Obaman piireihin. Kertoivat,että Cruz ja jotkut republikaaniehdokkaat pitävät Trumpia New Yorkin rahapiirien liberaalina eivätkä konservatiivina lainkaan. Mutta,loka lentää ja Trump tosiaan kuin norsu lasikaupassa eteenpäin voittoonsa ryntää?
Se on mielenkiintoista, että aina löytyy esityksiä milloin kenenkin USAn presidentin Taivaasta asti tulleista valinnoista. Esim.Bushia aikanaan valituksi tullessaan ylistettiin kovin Suomessakin kristittynä,mutta vastaavasti Youtube täyttyi hänen väitetyistä Uusi Maailmanjärjestys ym.sidoksistaan sormimerkeistä lähtien.

Herra Jeesus yhdysvaltalaisia äänestäjiä johtakoon ja herättäköön,kuten kaikkia ehdokkaitakin!

mje 7.3.2016 20.57

Eiköhän 11.9.2001 tapahtumien jälkeen (jälleen kerran) USA:n marraskuiset presidentinvaalit voita nimenomaan ehdokkaista se, joka tarjoaa äänestäjille paremman/uskottavamman ulko-ja turvallisuuspoliittisen vaihtoehdon kuin kilpailijansa, olkoon sitten muuten kuinka liberaalinen tai konservatiivinen ehdokas tahansa?

cissa 7.3.2016 21.57

Ennustuksista/profeetallisista ilmoituksista puheenollen -on varmasti aihetta laittaa arvioitavaksi seuraavakin, erikoinen ihmetodistus! Kärsivällinen kuulija löytää sieltä vakavan vinkin, joka viitannee Amerikan presidentaalisiin kysymyksiin.
Uskova, suomenaustralialainen mies sairastui kuolemanvakavaan lyijymyrkytykseen! Oheisessa linkissä aukeaa hänen todistuksensa ihmeestä, jonka aikana mies -Matti Kettunen (nyttemnin Herran luona) kertoo huimasta ihmeestä, parantumisestaan sekä SANOMASTA JONKA JEESUS HÄNELLE JÄTTI...

http://ristintie.com/files/Kettunen-Matti-Herra-ilmestyi-ja-paransi-230592-Australia.mp3

Sakarias 8.3.2016 7.06

Niin,tuo "valkoinen kristillinen perusamerikkalaisuus" on vähintään hämmentävä käsite,joka vaatisi tarkennusta.Onko meillä Euroopassakin "valkoinen kristillinen peruseurooppalaisuus? " Ei ole" valkoista,mustaa ,keltaista" eikä muunkaan väristä kristillisyyttä,on vain kristillisyyttä,joka Pyhässä Hengessä yhdistää eri etniset ryhmät.

Erkki Hänninen 8.3.2016 16.55

Mahdolliset Amerikan harvat tosiuskovaiset olivat "Mayflowerilla" tulleet ns. pyhiinvaeltajaisät perheineen. He sentään pitivät intiaanejakin ihmisinä. Kiitospäivääkin yhdessä viettivät...

Valkoista "kristillistä " Amerikkaa on ihannoitu liikaa! = White Anglo-Saxon Protestants. Nämä hypokriitit kehittivät kalvinisminsa ahneudeksi, sorroksi, orjuudeksi ja riistoksi. Hävittivät intiaanit lähes sukupuuttoon. Uskontonsa varjolla muutakin pahaa tekivät!

WASPit kehittivät ns. menestysteologian. Valkoinen anglosaksiprotestantti on tehnyt eräät pahimmat kansanmurhat ja ihmisoikeusrikokset Maan päällä, "Jumalan" nimessä!

USA:n kansa joutuu valitsemaan ruton ja koleran välillä: Liberaalikommunisti nainen ja häijy, julkeapuheinen riistokapitalisti. Sivistymätön, jumalaton mies!

USA niittää pian mitä on kylvänytkin! Tosiaan, ensimmäisen siirtokunnan jälkeen USA on ollut lähinnä jumalattomuuden pesä. Massamurhattujen intiaanien veri huutaa kostoa Taivaisiin saakka!

Maallisen "Israel"-valtion tukeminen ei ole mikään etu Jumalan silmissä, eikä hyvitä USA:n pahoja tekoja. Auringonlaskun valtio, entinen suurvalta, on tämä USA... Surullista!

Peter 8.3.2016 22.24

Ahvion blogi on poliittinen ei teologinen.Hänen kuvaa asiat niinkuin ne ovat , eikä niin me ehkä toivoisimme niiden olevan.

Valkea 13.3.2016 16.56

Hyvä analyysi.

Joillekin kommentoijille sanoisin, että Jeesus oli etnosentrinen juutalainen, joka teki selvän eron oman kansansa ja muiden välille. Jeesus ei pyrkinyt yhdistämään kaikkia etnisiä ryhmiä vaan päinvastoin, pitämään ne erillisinä. Nykyisessä liberaalissa kontekstissa Jeesus leimattaisiin "rasistiksi". Kuvaavaa on, että nykyisillä liberaalikristityillä on anti-kristillinen näkemys Jeesuksesta.